| Etusivu | Tietoa UNDP:stä | Ajankohtaista | Painopisteet | Vuosituhattavoitteet | Julkaisut | Yhteystiedot | Dansk Norsk Svenska English |
Arkisto
|
YK:n konferenssi Istanbulissa sitoutuu kehitysavun korotuksiinYK:n konferenssi Istanbulissa sitoutuu kehitysavun korotuksiin
Istanbulissa 9.-13. toukokuuta järjestetyssä YK:n neljännessä vähiten kehittyneitä maita koskevassa konferenssissa hyväksyttiin yksimielisesti maailman köyhimpien maiden aseman kohentamiseen tähtäävä kansainvälinen kymmenvuotinen toimintasuunnitelma. Konferenssi suositteli avun lisäämistä ja avoimempia markkinoita taoudelllisesti heikoimmassa asemassa oleville 48 LDC -maalle (Least Developed Countries) . Turkin ulkoministeri Ahmet Davutoglun julkisti uuden kansainvälisen toimintasuunnitelman perjantaina 13. toukokuuta, YK:n konferenssin päätöspäivänä. Maat sopivat Istanbulin -suunnitelmassa työskentelevänsä kohti suotuisampia edellytyksiä LDC -maiden markkinoille pääsyyn. He sopivat myös vähentävänsä, taikka poistavansa, epäoikeudenmukaiset tai sattumanvaraiset tullien ulkopuoliset kaupan esteet. YK:n neljännessä vähiten kehittyneitä maita koskevassa konferenssissa, kehittyneet maat sitoutuivat realisoimaan virallisen kehitysavun tavoitteen (ODA), joka on 0.15-0.20 prosenttia kansantulosta. Tämä edellyttää merkittävää julkisen kehitysavun kasvua vähiten kehittyneille maille, koska tuet ovat edelleen hieman alle 0.1 prosenttia avunantajien bruttokansantulosta. Istanbulin sopimus on useiden kuukausien neuvottelujen tulos, ja YK:n pääsihteeri Ban Ki-moonin mukaan se edellyttää "kattavaa ja kunnianhimoista toimintaohjelmaa kestävän talouskasvun hyväksi" LDC -maissa. Suunnitelman tunnusmerkkinä on tuotannollisen kapasiteetin vahvistaminen, infrastruktuurin, inhimillisen pääoman, ja hallintovalmiuksien rakentaminen. Kyseisissä maissa viimeisen vuosikymmenen aikana tehdyistä uudistuksista johtuen liike-elämälle on onnistuttu luomaan otollisemmat olosuhteet ja perushyödykkeiden hinnat on saatu nousemaan. Kasvu näissä maissa on ylittänyt, sekä maailmanlaajuiset, että kehittyvien maiden kasvun keskiarvot. Kasvu ei kuitenkaan ole hyödyttänyt kaikkia LDC -maita tasapuolisesti. LDC -puheenjohtaja, Nepalin pääministeri Jhala Nath Khanalin mukaan elintason paraneminen ei ole myöskään ollut tuntuvaa tai kestävää. Korkeiden elintarvikehintojen aikakaudella ensisijaista on maatalouden elvyttäminen ja elintarvikkeiden saannin turvaaminen. Ilmastonmuutosten haitallisten vaikutusten käsitteleminen korostuu myös uudessa toimintasuunnitelmassa. Kehitysyhteistyökumppanit ja LDC -maat sitoutuivat yhdessä noudattamaan hyvää hallintotapaa, laillisuusperiaatteita, ihmisoikeuksia, sukupuolten tasa-arvoa, sekä lisäämään naisten vaikutusvaltaa ja demokraattista osallistumista. Suomen valtuuskuntaa konferenssissa johti tasavallan presidentti Tarja Halonen, joka painotti puheenvuorossaan tasapainoa kestävän kehityksen taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristönäkökulman välillä. Kokoukseen osallistui myös viestintäministeri Suvi Lindén sekä laajapohjainen valtuuskunta, jossa oli sekä ministeriöiden, siviiliyhteiskunnan että elinkeinoelämän edustajia. Kaikenkaikkiaan konferenssiin otti osaa noin 7000 valtionpäämiestä, YK:n johtajaa sekä kansainvälisten organisaatioiden edustajaa. Lue lisää YK:n neljännestä vähiten kehittyneiden maiden konferenssista: The Fourth United Nations Conference on Least Developed Countries Vähiten kehittyneet maat (englanniksi Least Developed Countries, LDC) on YK:n käyttämä nimitys valtioista, jotka ovat taloudellisesti ja sosioekonomisesti heikoimmin kehittyneitä. |