Arkisto

Kunnioitus on demokratian edellytys

15/09/2009
YK:n kansainvälinen demokratiapäivä 15. syyskuuta: Maailmassa ei ole koskaan aikaisemmin ollut näin montaa demokraattista valtiota eivätkä koskaan aikaisemmin näin monet ihmiset ole voineet elää vapaassa yhteiskunnassa.

Kansainvälistä demokratian päivää vietetään osoituksena siitä, että kansainvälinen yhteisö on sitoutunut edistämään demokratiaa ja osallistavan yhteiskunnan rakentamista, joka perustuu oikeusvaltion periaatteille ja ihmisoikeuksien kunnioittamiselle. 

Viimeisen sadan vuoden aikana valtioiden määrä maailmassa on nelinkertaistunut. Valtioita on jo lähes kaksisataa. Suurin osa valtioista, kaikkiaan 119 maata, tunnustetaan nykypäivänä
 
demokratioiksi. Olennaisempaa kuitenkin on, että demokratia leviää yhä useampiin maihin. 

Maita ei tulisi jakaa mustavalkoisesti demokraattisiin ja epädemokraattisiin valtioihin, sillä demokratia on kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla käynnissä oleva jatkuva prosessi. Demokratia on ihanne ja tavoite, jota kohti pyrimme jatkuvasti. Vaikka demokraattinen, edistyksellinen yhteiskunta olisikin vakaa ja toimiva, jokaisella maalla on vielä parannettavaa.

Vaikka demokratiaa pidetään yleisesti hyväksyttynä ja parhaana mahdollisena yhteiskunnallisena ja poliittisena järjestelmänä, maiden demokraattisen kehityksen edistäminen on edelleen haastavaa ympäri maailmaa. Uusien demokraattisten yhteiskuntien rakentaminen, hauraiden demokratioiden vahvistaminen tai läpinäkyvien ja osallistavien järjestelmien parantaminen jo vakiintuneissa demokratioissa edellyttää sitoutumista ja paljon työtä. Ensisijainen vastuu demokraattisista muutoksista ja parannuksista kuuluu toki kansallisvaltioille. Kansainvälisen yhteisön tuki maille on kuitenkin tärkeää. Erityisesti kehittyvien maiden kysyntä YK:n kehitysohjelma UNDP:n tarjoamalle tuelle instituutioiden kehittämisessä, vaalien valmisteluissa, oikeusvaltion ja kansalaisyhteiskunnan vahvistamisessa sekä vapaan lehdistön luomisessa on kasvanut viime vuosien aikana huomattavasti.

Muutama viikko sitten järjestettiin Afganistanissa monimutkaiset, mutta maan kansalaisten tulevaisuudelle tärkeät vaalit. Osassa maata äänestäminen oli ollut ongelmallista, minkä vuoksi vaalituloksia odotellaan yhä. Vaalien järjestäminen konfliktin runtelemassa maassa ei yksinään vielä takaa, että vaalit olisivat täysin vapaat ja että kaikki kansalaiset, erityisesti naiset, saisivat äänestää. Se ei myöskään takaa, että maan instituutiot, tuomarit, virkamiehet, poliisit, opettajat tai muut ammattiryhmien edustajat eivät olisi korruptoituneita. Vaalit ja instituutiot ovat maille välttämättömiä, mutta ne eivät pelkästään riitä luomaan demokratiaa, sillä siihen tarvitaan myös suuria yhteiskunnallisia muutoksia.  

Demokratiaa ei tule rajata koskemaan ainoastaan sanan- ja lehdistönvapautta tai vapaita vaaleja. Sitä on turha rajoittaa kansallisvaltioihin, alueisiin tai koteihin, sillä demokratiaa tulee ajatella laaja-alaisesti ja pintaa syvemmältä. Demokratia perustuu ennen kaikkea toistemme kunnioitukseen yksilöinä ja kansoina.