UNDP

YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon julkistaa tänään Genevessä seurantaraportin YK:n kehitystavoitteiden toteutumisesta. Yhdeksän vuotta sitten asetetut vuosituhattavoitteet maailman köyhimpien ihmisten auttamiseksi ovat edelleen kaukana sovituista päämääristä. Talouskriisi on tehnyt tavoitteiden saavuttamisesta entistäkin haasteellisempaa - etenkin köyhyyden vähentämisen, koulutuksen ja terveydenhoidon saralla.

Bangladesh Kuva: Adam Rogers/UN

YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon vetoaa, ettei kansainvälinen yhteisö voi kääntää selkäänsä maailman köyhille ja haavoittuvimmille talouden taantuman aikana: "Emme voi antaa epäsuotuisan taloudellisen tilanteen estää meitä toteuttamasta yhdessä sovittuja kansainvälisiä tavoitteita." Vaikkei talouskriisin kokonaisvaikutukset olekaan vielä selvästi mitattavissa, seuraukset ovat kuitenkin jo nähtävissä.  Ban Ki-moonin mukaan kehitys on hidastunut jo niin paljon, että suurin osa vuosituhattavoitteista saattaa jäädä saavuttamatta. 

Tavoitteiden mukaan äärimmäinen köyhyys tulisi puolittaa vuoteen 2015 mennessä. Kuitenkin vuonna 2008 lähes puoli miljardia ihmistä eli äärimmäisessä köyhyydessä - alle 1,25 dollarilla päivässä. Pelkästään viime vuonna yli 90 miljoonaa ihmistä putosi takaisin köyhyysrajan alapuolelle talouskriisin seurauksena. Kohonnut ruoan hinta on nostanut aliravittujen määrän yli miljardiin. Maailmanlaajuinen ruokapula on suurempi kuin ehkä koskaan aiemmin. Nälänhädän vähentäminen eteni hyvin ruoka- ja talouskriisin alkuun asti. Sitten ruoan hinta nousi ja saavutettu kehitys kääntyi laskuun. Köyhyys ja nälänhätä koettelevat eniten naisia ja lapsia, sillä valtaosa maailman köyhimmistä - jopa 70 prosenttia - ovat naisia.

Raportin mukaan, äitiyshuolto on heikointa Saharan etelänpuoleisessa Afrikassa. Siellä sadat tuhannet naiset kuolevat jo lasta synnyttäessään. Toinen äitiysterveyden kannalta ongelmallinen alue on runsasväkinen Etelä-Aasia, erityisesti Bangladesh, Intia ja Pakistan. 

Vaikka talouskriisin vaikutukset heijastuvat kaikkialla työttömyystilastojen kasvuun, maailman köyhimmät ihmiset kärsivät tästä eniten. Kehitysmaissa ihmisiltä puuttuvat yhteiskunnallinen turvaverkko sekä työttömyysturva.Näinollen kehitysmaassa köyhälle perheelle työttömyys merkitsee usein nälkää sekä lasten jättäytymistä pois koulusta.   

Samanaikaisesti rikkaat maat, joiden rahoituskriisistä maailmantalouden taantuma alkoi, suunnittelevat kehitysavun leikkaamista. Se olisi kuitenkin lyhytnäköistä. Kehitysmaat muodostavat tärkeän osan maailman taloudesta ja etenkin markkinoiden kasvupotentiaalista. Kehitysmaiden talouden romahduksella olisi vakavia vaikutuksia koko maailmantalouteen. Tuloerojen ja köyhyyden nopea kasvu kehitysmaissa on myös turvallisuuskysymys. Työttömyys ja toivottomuus voi johtaa poliittiseen epävakauteen ja hallitsemattomiin muuttoliikkeisiin.

Malawi Kuva: Adam Rogers/ UN

Myönteisestä kehityksestä Ban Ki-moon mainitsee sen, että vuonna 2007 yli 88 prosenttia kehitysmaiden lapsista kävi peruskoulua. Vuonna 2000 koululaisia oli vain 83 prosenttia. Myös lapsikuolleisuus on vähentynyt miljoonilla lapsilla, vaikka pikkulapsien osuus maailman väestöstä on yhä suurempi. Rokotusohjelmat ja malarianvastaiset toimet ovat tuoneet hyviä tuloksia. Myös hi-virustartuntojen leviäminen on hidastunut, mutta viruksen kantajia on edelleen 33 miljoonaa. 

YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon kehottaa rikkaiden maiden johtajia pitämään vuonna 2000 antamansa lupauksen kehitysavun lisäämisestä ja vuosituhattavoitteiden saavuttamisesta. Köyhimpien maiden hallitusten tulee huolehtia maidensa inhimillisestä kehityksestä sekä kansalaisten peruspalveluiden ja ihmisoikeuksien toteutumisesta. Nyt talouskriisin aikana kehitysmaiden on parannettava sosiaalisia turvaverkkojaan. Tämä edellyttää hyvää demokraattista hallintoa, korruption kitkemistä ja suuria panostuksia kaikkein köyhimpien ihmisten elinolojen parantamiseksi. Tätä työtä YK:n kehitysohjelma UNDP on osaltaan tukemassa lähes kaikissa kehitysmaissa. 



YK:n vuosituhattavoiteraportin 2009 voit lukea täältä.