UNDP

Kööpenhaminan ilmastokokous alkoi maanantaina toiveikkaissa tunnelmissa. YK:n ilmastoasiantuntijat ovat luottavaisia, että kattava ja tehokas kansainvälinen ilmastosopimus syntyy. Kööpenhaminassa vallitsee myös ennennäkemätön poliittinen tahtotila ja ymmärrys ilmastosopimuksen toimeenpanon kiireellisyydestä.

 

”Seuraavan kahden viikon aikana hallitusten on vastattava ilmastonmuutoksen aiheuttamaan ajankohtaiseen

haasteeseen. Ilmastonmuutos ei tunne maiden välisiä rajoja”, sanoo kansainvälisen ilmastosopimuksen (UNFCCC) pääsihteeri Yvo de Boer.  ”Kööpenhaminan ilmastoneuvotteluista tulee menestys ainoastaan, jos kokouksessa sovitaan merkittävistä ja välittömistä toimista, jotka voidaan panna täytäntöön samana päivänä kuin konferenssi loppuu."

"Kehitys- ja teollisuusmaat ovat tehneet ennen kokousta lukuisia lupauksia päästövähennyksistä. Koskaan aiemmin ilmastoneuvottelujen 17-vuotisessa historiassa valtiot eivät ole tehneet näin paljon yhteisiä lupauksia", Yvo de Boer kertoo. ”Kööpenhaminan kokous on selvä käännekohta kansainvälisessä taistelussa ilmastonmuutosta vastaan.”

Maiden hallitusten on sovittava välittömästi toimeenpantavista nopeista ja tehokkaista toimista, tehtävä kunnianhimoisia sitoumuksia päästöleikkauksista ja kehitysmaiden ilmastorahoituksesta sekä päästävä yhteisymmärrykseen pitkäaikaisista ja kestävistä tulevaisuuden suunnitelmista. Heti ensi vuonna on ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin päästöjen vähentämiseksi, ilmastomuutoksen vaikutuksiin sopeutumiseksi, riittävän rahoituksen ja puhtaamman teknologian turvaamiseksi sekä riittävän osaamisen kartuttamiseksi.

 

Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneeli IPCC:n puheenjohtaja, Rajendra Pachauri painottaa ilmastosopimuksen toimeenpanon kiireellisyyttä. Pachaurin mukaan ilmastonlämpenemisen pysäyttämiseksi, päästömme eivät saa nousta enää lainkaan vuoden 2015 jälkeen. ”Ilmastonmuutokseen reagoimisen hinta nousee vuosien mittaan progressiivisesti. Sen vuoksi onkin tärkeää, että toimimme nyt heti,” hän toteaa.

 

IPCC:n arvioiden mukaan teollisuusmaiden kokonaismääräisen päästövähennyksen on oltava 25–40 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä, jotta ilmastonmuutoksen pahimmilta seurauksilta säästyttäisiin ja jotta globaalit päästövähennykset voisivat saavuttaa 50 prosentin tason vuoteen 2050 mennessä. Jopa tämän päästövähennyssuunnitelman mukaan, mahdollisuutemme selvitä kaikkein katastrofaalisimmilta ilmaston muutoksilta on vain 50 prosenttia. 

 

Rikkaiden teollisuusmaiden odotetaan tarjoavan rahoitusta 10 miljardin dollarin edestä vuonna 2012, jotta kehitysmaat pystyisivät reagoimaan nopeammin jo aiheutuneisiin ilmastohaittoihin sekä voisivat harjoittaa ekologisesti kestävämpää talouskasvua. Samaan aikaan kehittyneiden maiden pitää pystyä osoittamaan pitkäaikaista sitoutumista sekä selvittämään, miten ne aikovat varmistaa ennustettavan ja kestävän ilmastorahoituksen pitkällä aikavälillä. Maailman johtajat ovatkin vaatineet sopimusta, joka sisältäisi merkittäviä päästörajoituksia sekä taloudellista että teknologista tukea kehitysmaille.

 

UNFCCC:n kansainvälinen ilmastosopimus on hyväksytty lähes maailmanlaajuisesti, sillä sopimuksen osapuolina on kaikkiaan 193 valtiota. Vuonna 1997 allekirjoitettu Kioton pöytäkirja on ratifioitu 190 maassa. Maat ovat laillisesti sidottuja tekemään päästörajoituksia ja -vähennyksiä. Kööpenhaminassa UNFCCC:n työryhmillä on tällä viikolla kuusi päivää aikaa saada neuvottelut päätökseen, ennen kuin ministerikokous alkaa 16. joulukuuta. Ministereillä on puolestaan kaksi päivää aikaa päästä ratkaisuun mahdollisista keskeneräisistä asioista ennen 110 valtionpäämiehen saapumista 17. joulukuuta. Neuvottelijoilla on kaikkiaan kahdeksan päivää aikaa kattavan ilmastosopimuksen laatimiseksi. 

 

Tanskan pääministeri Lars Løkke Rasmussenin mukaan, 110 valtionpäämiestä tulee osallistumaan neuvotteluiden päätösvaiheeseen 17.-18. joulukuuta. Kööpenhaminan ilmastokokouksessa on yhteensä yli 15 000 osallistujaa 192 maasta.