Arkisto

Inhimillisen kehityksen raportti 2009: Yli esteiden: Muuttoliikkeet ja inhimillinen kehitys

08/10/2009
Vastoin yleisiä ennakkoluuloja maahanmuuttajat edistävät uuden kotimaansa taloudellista kehitystä ja työllisyyttä, todetaan YK:n kehitysohjelma UNDP:n tuoreessa Inhimillisen kehityksen raportissa ”Yli esteiden: Muuttoliikkeet ja inhimillinen kehitys”. Maahanmuuttajat saavat samalla itse mahdollisuuden parempaan elämään sekä toimeentuloon ja pystyvät vaikuttamaan elinolojen kohentumiseen myös kotimaassaan. Vaikka siirtolaisuuteen liittyy myös ongelmia, ihmisten liikkuvuus on tärkeä voimavara, jonka potentiaalia ei hyödynnetä kokonaan.  

”Raportti osoittaa, että siirtolaisuudesta hyötyvät maahanmuuttajien ja heidän perheidensä lisäksi sekä uusi että vanha kotimaa,” toteaa Eva Jespersen, UNDP:n Inhimillisen kehityksen raporteista vastaavan tutkimusyksikön varajohtaja. ”Siirtolaisuus voi toimia myönteisenä muutosvoimana ja edistää inhimillistä kehitystä,” lisää Jespersen. ”Tämä kuitenkin edellyttää edistyksellistä politiikkaa ja sääntöjä, jotka helpottavat laillista maahanmuuttoa.”

Suurin osa maailman miljardista siirtolaisesta, yli 740 miljoonaa ihmistä, muuttavat oman maansa sisällä. Kansainvälisiä siirtolaisia on neljä kertaa vähemmän eli noin 214 miljoonaa. Valtioiden rajat ylittävistä siirtolaisista ainoastaan 37 prosenttia muuttaa kehitysmaasta kehittyneeseen maahan. Suurempi osa kansainvälisistä siirtolaisista muuttaa kehitysmaasta toiseen. Kansainvälisten siirtolaisten määrä on pysynyt huomattavan vakaana viimeisten 25 vuoden aikana. 

Köyhimmille siirtolaisille maahanmuutto voi tarkoittaa huomattavaa elintason parantumista. Se missä määrin ihmiset hyötyvät muutosta, riippuu suuresti muuton olosuhteista. Muuton taloudelliset kustannukset, tarvittavat asiakirjat ja matkat, voivat olla köyhille ihmisille kohtuuttoman korkeat. Siirtolaisuuteen ja liikkumiseen liittyy väistämättä epävarmuutta. Uudessa kohdemaassa tarvittavien resurssien ja kielitaidon puute sekä vaikea tiedonsaanti monimutkaistavat köyhien ja vähemmän koulutettujen siirtolaisten elämää.  

Vaikka useimmat ihmiset muuttavat vapaaehtoisesti, joutuvat monet lähtemään konfliktien, luonnonkatastrofien tai taloudellisten vaikeuksien takia. Varsinkin naiset saattavat päätyä ihmiskaupan uhreiksi. Siksi on puututtava myös ongelmien perussyihin, eli konflikteihin, huonoon hallintoon ja turvattomuuteen. 

Siirtolaisten kotimaahan lähettämät rahavirrat ovat suurempia kuin virallinen kehitysapu. Tulonsiirrot lisäävät kehitystä etenkin kun niitä käytetään esimerkiksi lasten kouluttamiseen tai yritysten perustamiseen. UNDP:n raportin mukaan rahalähetykset eivät kuitenkaan korvaa kansallisia kehitysstrategioita eivätkä kansainvälistä kehitysyhteistyötä. Rahavirrat eivät aina tavoita kaikkein köyhintä väestöä eivätkä ne yksin saa aikaan rakenteellisia muutoksia, kuten hyvää hallintoa ja parempia peruspalveluita. Siirtolaisuus ja sen tuomat hyödyt tulisi kuitenkin ottaa paremmin huomioon kansallisissa ja kansainvälisissä kehitysstrategioissa. 

Lisätietoja uusimmasta Inhimillisen kehityksen raportista ja indeksistä: www.hdr.undp.org   

Raportin suomenkielinen tiivistelmä: http://hdr.undp.org/en/media/HDR_2009_FI_Summary.pdf

Katso video: http://link.brightcove.com/services/player/bcpid42408827001?bctid=42647763001