Demokratiavaje uhkana arabimaiden kehitykselle

21/07/2009

Arabimaiden inhimillisen kehityksen raportti 2009

Arabimaat
- Joka viides arabimaiden kansalaisista elää alle köyhyysrajan, alle 2 dollarilla päivässä.
Huomattavasti suuremmalla osalla arabeista ei myöskään ole varaa perushyödykkeisiin. Näin ollen voidaan arvioida, että kaksi viidestä arabivaltioiden kansalaisesta elää köyhyydessä.
- Yli 17 miljoonaa ihmistä on pakotettu pakenemaan kodeistaan aseellisten konfliktien vuoksi.
- Öljyn maailmanmarkkinahintojen heilahtelulla on suuri vaikutus arabimaiden talouteen, öljyn kattaessa yli 70 prosenttia alueen viennistä.
- Arabimaissa on maailman korkein työttömyysaste, jopa yli 14 prosenttia, kun koko maailman keskiarvo on runsaat 6 prosenttia.
- Pitkään jatkuneen sukupuolisyrjinnän takia naiset ja tyttölapset eivät ole saaneet koulutusta, jonka vuoksi arviolta 40 prosenttia arabinaisista ei osaa lainkaan lukea tai kirjoittaa.

Arabimaat vaarantavat toiminnallaan ihmisten turvallisuuden. Tänään Beirutissa julkaistun YK:n kehitysohjelman UNDP:n Arabimaiden inhimillisen kehityksen raportin mukaan, arabivaltiot eivät ole onnistuneet luomaan toimivia demokraattisia instituutioita, jotka mahdollistaisivat kansalaisten osallistumisen poliittiseen päätöksentekoon, tasapuolisen taloudellisten resurssien jaon, vallanjaon sekä kulttuurisen eriarvoisuuden kunnioittamisen. Maiden elinympäristön tulisi olla tasa-arvoisempi ja turvallisempi. Yksi kansallisvaltioiden päätehtävistä on taata kansalaistensa turvallisuus ja valvoa heidän oikeuksiaan. Arabimaissa valtiovalta ei usein kykene tai on haluton puolustamaan kansalaistensa oikeuksia ja on joskus esteenä niiden toteutumiselle.

”Turvallisuuden ajatellaan yleisesti koskevan sotilaallista tai valtion omaa turvallisuutta,” toteaa Amat Al Alim Alsoswa, UNDP:n arabimaiden aluetoimiston johtaja. ”Mutta ihmisten turvallisuus on uhattuna myös ympäristön pilaantumisen, syrjinnän, työttömyyden, köyhyyden ja nälänhädän vuoksi. Turvattomuutta ei siis koeta ainoastaan konfliktien ja alueen yhteiskunnallisen epävakaisuuden vuoksi. Jos turvattomuuden tunteen varsinaisten aiheuttajien syihin puututtaisiin kokonaisvaltaisemmalla tavalla, arabivaltiot voisivat edistyä merkittävästi inhimillisessä kehityksessään.” 

Tämän vuoden Arabimaiden inhimillisen kehityksen raportissa todetaankin, että turvallisuustilanteen parantaminen on edellytys inhimilliselle kehitykselle alueen maissa. Arabimaissa kokonaisvaltaisen turvallisuuden puuttuminen rajoittaa laajalti ihmisten valinnan mahdollisuuksia sekä vapautta. Vaikka suurin osa arabimaista onkin allekirjoittanut kansainväliset sopimukset ja muuttanut perustuslakejaan suojaamaan kansalaistensa ihmisoikeuksia ja takaamaan heille oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin, todellisuudessa nämä eivät edelleenkään toteudu käytännön tasolla. Tähän vaikuttavat valtiovallan heikot instituutiot, hauras kansalaisyhteiskunta sekä tehottomasti toimivat, usein kuitenkin vaaleilla valitut hallitukset. Arabivaltioiden turvallisuuskoneistot ovat riittämättömät vastaamaan alueellisiin haasteisiin. Nämä muodostavat alueen valtioista ennemminkin uhan kansalaistensa turvallisuudelle kuin heitä suojelevan kansallisvaltion. 

”Kansallisvaltio, jota hallitaan oikeudenmukaisten lakien pohjalta ja joka kunnioittaa ihmisoikeuksia, voi taata parhaan turvallisuuden kansalaisilleen,” sanoo Madawi Al-Rasheed, uskontoantropologian professori Lontoon King’s Collegesta. ”Arabimaat ovat edelleen valitettavan kaukana tästä tavoitteesta.” Arabimaissa esiintyvien etnisten, uskonnollisten, heimojen ja lahkojen eroavaisuudet eivät niinkään aiheuta yhteiskunnallisia konflikteja vaan jännitteet johtuvat vahvojen kansallisten instituutioiden puuttumisesta. Kansalliset instituutiot, jotka helpottaisivat vallanjakoa, ovat usein eliittien hallitsemia, jotka ovat innokkaita vahvistamaan omaa valtaansa. 

Arabimaiden tulisi itse uudistaa kansalliset instituutionsa ja taata kansalaistensa turvallisuus. Tämän kaltaisia uudistuksia tai alueen demokraattista kehitystä ei voi ohjata ulkopuolelta. Arabivaltioiden olisi mahdollista tehdä institutionaaliset uudistukset maidensa tavoitteisiin sopiviksi – niin kauan kunhan nämä kunnioittavat täysimääräisesti ihmisoikeuksia, suojelevat kansalaisten sananvapautta, takaavat kansalaisten mahdollisuuden osallistua vaaleihin ja päätöksentekoon sekä takaavat oikeudet myös maiden vähemmistöille.

Arabimaiden inhimillisen kehityksen raportti 2009: http://www.arab-hdr.org/

UNDP:n työstä arabivaltioissa
- 22 prosenttia UNDP:n työstä arabivaltioissa koostuu demokraattisen hallinnon tukemisesta.
- UNDP työskentelee yhdessä paikallisten hallitusten kanssa kehittääkseen ja vahvistaakseen demokraattisia instituutioita, muun muassa Sudanissa korruptiota vähentämällä sekä Somaliassa oikeudellista apua tarjoamalla erityisesti naisille, jotka ovat joutuneet raiskauksen tai pahoinpitelyn uhreiksi.