UNDP

Tänään noin 100 maan hallitusten edustajat kokoontuivat Oslossa allekirjoittaakseen historiallisen aseidenriisuntasopimuksen, jonka tarkoituksena on lopettaa rypäleaseiden käyttö. Rypäleaseet ovat salakavalia, sillä ne tappavat viattomia siviilejä ja rampauttavat yhteisöjä kymmeniksi vuosiksi vielä sotien ja vihollisuuksien päätyttyäkin. Kokoukseen osallistuivat maiden hallitusten lisäksi myös joukko YK:n korkeimpia virkamiehiä, kansalaisyhteiskunnan edustajia sekä kansainvälisiä järjestöjä.

Tämän vuoden toukokuussa Dublinissa hyväksytty rypäleasesopimus kieltää ennennäkemättömällä tavalla sekä rypälepommien käytön, tuotannon, viennin, että niiden varastoinnin ja säilytyksen. Oslon allekirjoituskokous on helmikuussa 2007 aloitettujen diplomaattisten neuvottelujen tulos. Tänään allekirjoitettu sopimus on tämän vuosikymmenen tärkein humanitaarinen ja aseidenriisuuntaan tähtäävä sopimus. Suomi on kuitenkin päättänyt jättäytyä sopimuksen ulkopuolellle eikä aio tänään allekirjoittaa rypäleasesopimusta.

“Me pidämme sopimuksen allekirjoittamista valtioille ennennäkemättömänä mahdollisuutena tyhjentää maailma aseista, joilla käydään sotaa siviilejä vastaan”, YK:n kehitysohjelman UNDP:n varapääjohtaja Kathleen Cravero sanoi. ”Tänään olemme kokoontuneet, vahvoista poliittisista jakautumista huolimatta, suojellaksemme tulevia sukupolvia miljardeilta ammusvarastoissa olevilta rypäleaseiden tytärammuksilta sekä räjähdysalttiilta pikkupommeilta, jotka edelleen roskaavat maaperää.”

Rypäleaseita, joita käytettiin ensimmäisen kerran toisessa maailmansodassa, on käytetty ainakin 32:ssa maassa. Niiden laukaisua seuraa suuren pikkupommien määrän levittyminen usean jalkapallokentän kokoiselle alueelle. Vaikka pommit on suunniteltu räjähtämään välittömästi, näin ei useinkaan käy. Sen vuoksi rypäleaseet muodostavat vaarallisia miinakenttiä laukaisualueille. 

Rypäleaseiden suuri räjähtämättömyysaste tekee niistä erityisen haitallisia siviileille, jotka saattavat kuolla räjähtäviin ammuksiin vielä vuosikymmenten ajan vihollisuuksien päätyttyäkin. Jopa 98 prosenttia rypäleaseiden uhreista ovat siviilejä. Rypäleaseet ovat vaatineet jo yli 100 000 siviilin hengen ja 40 prosenttia näistä ovat olleet lapsia.

Sen lisäksi, että rypäleaseet vaativat ihmishenkiä, ne hidastavat myös taloudellista palautumista ja kehitystä tekemällä maan viljelykelvottomaksi, tappamalla karjaa ja tuhoamalla asumuksia. Esimerkiksi Laosissa, raivaustoimet jatkuvat edelleen yli 30 vuotta sitten päättyneen konfliktin jätettyä jälkensä maaperään. Laosin maaperässä on edelleen 75 miljoonaa räjähtämätöntä rypäleaseiden tytärammusta. Elokuussa 2006, Libanonissa tiputettiin rypälepommeja yli 48 miljoonan neliökilometrin alueelle; ne tappoivat ja haavoittivat yli 300 siviiliä.

YK:n kehitysohjelman UNDP:n mandaattiin kuuluu tukea sodasta toipuvia maita muun muassa raivaamalla siviilien käyttöön maata, jota ennenkin on käytetetty maanviljelyyn tai karjalaituimena. Viimeisen kymmenen vuoden aikana jo yli 10 000 jalkapallokentän kokoista aluetta on raivattu vapaaksi rypäleaseiden tytärammuksista. Tärkeä työ jatkuu, mutta miljardit säilyneet räjähtämättömät rypälepommien osat yli 75 maassa muodostavat edelleen vakavan uhkan tuleville sukupolville. Mikäli nämä ammusten jäänteet joutuisivat aseistettujen ryhmien käsiin sekä käytettäväksi meneillään olevissa ja tulevissa aseistetuissa konflikteissa, seuraukset olisivat erittäin tuhoisat.

Tämä allekirjoitettava sopimus, jonka nykyiset ja entiset rypäleaseiden tuottajia, varastoivia ja uhreja edustavat valtiot ovat yhdessä neuvotelleet, edustaa tärkeää virstanpylvästä humanitaarisessa aseidenriisunnassa. Lisäksi se luo uusia tärkeitä sitoumuksia koskien uhreille taattavaa apua, saastuneiden alueiden raivaamista sekä ammusvarastojen tuhoamista. Se on ensimmäinen menestyksekkäästi neuvoteltu kansainvälinen sopimus, joka kieltää kokonaisen asekategorian ja merkitsee näinollen kansainvälisen humanitaarisen lainsäädännön vahvistumista.

”On erityisen sopivaa järjestää allekirjoituskokous täällä Oslossa, missä sopimusneuvottelut alunperin alkoivat - kansainvälisenä vammaisten päivänä – suojellaksemme tulevia sukupolvia tältä tuhoisalta aseelta”, Cravero sanoi. ”Tarttukaamme tähän historialliseen tilaisuuteen tehdäksemme rypälepommeista menneiden aikojen aseen.”